Psalmit:
22:1 Davidin Psalmi, edelläveisaajalle, peurasta, jota varhain väijytään.
22:2 Minun Jumalani, minun Jumalani! miksis minun hylkäsit? minä parun, vaan minun apuni on kaukana.
22:3 Minun Jumalani! päivällä minä huudan, ja et sinä vastaa, ja en yölläkään vaikene.
22:4 Sinä olet pyhä, joka asut Israelin kiitoksessa.
22:5 Meidän isämme toivoivat sinuun: ja kuin he toivoivat, niin sinä vapahdit heitä.
22:6 Sinua he huusivat, ja vapahdettiin: sinuun he turvasivat, ja ei tulleet häpiään.
22:7 Mutta minä olen mato ja en ihminen, ihmisten pilkka ja kansan ylönkatse.
22:8 Kaikki, jotka minun näkevät, häpäisevät minua: he vääristelevät huuliansa ja päätänsä vääntelevät.
22:9 Hän valittaa Herralle, hän vapahtakoon hänen: hän auttakoon häntä, jos hän mielistyy häneen.
22:10 Sillä sinä olet minun vetänyt ulos äitini kohdusta: sinä olit minun turvani, ollessani vielä äitini rinnalla.
22:11 Sinun päälles minä olen heitetty äitini kohdusta: sinä olet minun Jumalani hamasta äitini kohdusta.
22:12 Älä ole kaukana minusta; sillä ahdistus on läsnä, ja ei ole auttajaa,
22:13 Suuret mullit ovat minun piirittäneet, lihavat härjät kiertäneet minun ympäri.
22:14 Kitansa avasivat he minua vastaan, niinkuin raateleva ja kiljuva jalopeura.
22:15 Minä olen kaadettu ulos niinkuin vesi, ja luuni ovat kaikki hajoitetut: minun sydämeni on niinkuin salattu medenvaha ruumiissani.
22:16 Minun voimani on kuivettunut niinkuin kruusin muru, ja minun kieleni tarttuu suuni lakeen; ja sinä panet minun kuoleman tomuun.
22:17 Sillä koirat ovat minun piirittäneet: julmain parvi saartain lävistänyt kuin jalopeura käteni ja jalkani.
22:18 Minä lukisin kaikki minun luuni; mutta he katselivat ja näkivät ihastuksensa minusta.
22:19 He jakavat itsellensä minun vaatteeni ja heittävät hameestani arpaa.
22:20 Mutta sinä, Herra, älä ole kaukana! minun väkevyyteni, riennä avukseni!
22:21 Pelasta minun sieluni miekasta, ja ainokaiseni koirilta.
22:22 Vapahda minua jalopeuran suusta, ja päästä minua yksisarvillisista.
22:23 Minä saarnaan sinun nimeäs veljilleni: minä ylistän sinua seurakunnassa.
22:24 Ylistäkäät Herraa te, jotka häntä pelkäätte: koko Jakobin siemen kunnioittakoon häntä, ja kavahtakoon häntä kaikki Israelin siemen!
22:25 Sillä ei hän hyljännyt eikä katsonut ylön köyhän raadollisuutta, eikä kääntänyt kasvojansa hänestä pois; vaan kuin se häntä huusi, kuuli hän sitä.
22:26 Sinua minä ylistän suuressa seurakunnassa: minä maksan lupaukseni heidän edessänsä, jotka häntä pelkäävät.
22:27 Raadolliset syövät ja ravitaan, ja jotka Herraa etsivät, pitää häntä ylistämän: teidän sydämenne pitää elämän ijankaikkisesti.
22:28 Kaikki maailman ääret muistakaan ja kääntykään Herran tykö, ja kumartakaan sinun edessäs kaikki pakanain sukukunnat.
22:29 Sillä Herralta on valtakunta, ja hän vallitsee pakanoita.
22:30 Kaikki lihavat maan päällä pitää syömän ja kumartaman, hänen edessänsä polviansa notkistaman kaikki, jotka tomussa makaavat ja jotka surussansa elävät.
22:31 Hänen pitää saaman siemenen, joka häntä palvelee: Herrasta pitää ilmoitettaman lasten lapsiin.
22:32 He tulevat ja hänen vanhurskauttansa saarnaavat syntyvälle kansalle, että hän sen tekee.