Sananlaskut:
1:1 Salomon, Davidin pojan, Israelin kuninkaan sananlaskut:
1:2 Oppia viisautta ja kuritusta, ymmärtää tiedon puhetta,
1:3 Vastaanottaa ymmärryksen neuvoa, vanhurskautta, oikeutta ja siveyttä;
1:4 Että tyhmät viisaaksi tulisivat, ja nuorukaiset taidon ja ymmärryksen saisivat.
1:5 Joka viisas on, se kuulkaan, että hän viisaammaksi tulis: ja joka toimellinen on, se ottakoon neuvon,
1:6 Että hän ymmärtäis sananlaskut ja niiden selityksen, viisasten opin ja heidän tapauksensa.
1:7 Herran pelko on viisauden alku; tyhmät hylkäävät viisauden ja opin.
1:8 Poikani, kuule isäs kuritusta, ja älä hylkää äitis käskyä!
1:9 Sillä se on sinun pääs päällä otollinen kaunistus, ja käädyt kaulassas.
1:10 Poikani! jos pahanjuoniset sinua houkuttelevat, niin älä heihin suostu.
1:11 Jos he sanovat: käy meidän kanssamme: me väijymme verta, ja viritämme pauloja nuhteettoman eteen ilman syytä;
1:12 Me nielemme hänen, niinkuin helvetti elävältä, ja hurskaan niinkuin hautaan pudotamme;
1:13 Me löydämme kaikellaista kallista tavaraa, ja täytämme huoneemme saaliista;
1:14 Koettele meidän kanssamme: meillä kaikilla pitää yksi kukkaro oleman:
1:15 Poikani! älä vaella heidän kanssansa: estä jalkas heidän retkiltänsä.
1:16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, ja he kiiruhtavat verta vuodattamaan.
1:17 Sillä turhaan verkot viritetään lintuin silmäin edessä.
1:18 Itse he myös väijyvät toinen toisensa verta, ja petoksella seisovat toinen toisensa hengen perään.
1:19 Niin kaikki ahneet tekevät, ja ahneus on isännillensä surmaksi.
1:20 Viisaus ulkona valittaa, ja kaduilla äänensä ilmoittaa.
1:21 Hän huutaa kansan edessä portissa, ja tuottaa sanansa edes kaupungissa, sanoen:
1:22 Kuinka kauvan te tyhmät tahdotte olla taitamattomat, ja pilkkakirveet rakastaa naurua? ja te hullut vihata opetusta?
1:23 Kääntäkäät itsenne minun kuritukseni puoleen: katso, minä tuon teille henkeni edes, ja ilmoitan teille sanani;
1:24 Että minä kutsuin teitä, ja te estelitte teitänne: minä kokotin käteni, ja ei yksikään ottanut siitä vaaria,
1:25 Te hylkäsitte kaiken neuvoni, ja ette tahtoneet kuritustani;
1:26 Niin minä myös nauran teidän vahinkoanne, ja pilkkaan teitä, kuin teidän päällenne tulee se, jota te pelkäätte,
1:27 Kuin se tulee, jota te pelkäätte, niinkuin rajuilma, ja tuska niinkuin tuulispää; kuin teidän päällenne tulee ahdistus ja vaiva.
1:28 Silloin he minua avuksensa huutavat, ja en minä kuule heitä: varhain he etsivät minua, ja ei löydä minua.
1:29 Että he vihasivat opetusta, ja ei ottaneet vastaan Herran pelkoa,
1:30 Eikä tyytyneet minun neuvooni, mutta laittivat kaiken kuritukseni;
1:31 Niin pitää heidän syömän tiensä hedelmästä, ja neuvostansa ravituksi tuleman.
1:32 Sillä tyhmäin himo tappaa heidät, ja hulluin onni kadottaa heidät.
1:33 Mutta joka minua kuulee, hän asuu turvallisesti, ja ei mitään pahaa pelkää.