Valitusvirret: 5:1 Muista, Herra, mitä meille on tapahtunut; katso ja näe meidän häväistyksemme.
5:2 Meidän perintöosamme on siirtynyt vieraille, meidän talomme muukalaisille.
5:3 Me olemme tulleet orvoiksi, isättömiksi, meidän äitimme ovat kuin lesket.
5:4 Oman juomavetemme me ostamme rahalla; omat puumme saamme, jos maksamme hinnan.
5:5 Vainoojamme ovat meidän niskassamme; kun uuvumme, ei meille lepoa suoda.
5:6 Egyptille me lyömme kättä ja Assurille saadaksemme leipää ravinnoksi.
5:7 Meidän isämme ovat syntiä tehneet; heitä ei enää ole. Me kannamme heidän syntivelkaansa.
5:8 Orjat hallitsevat meitä; ei ole sitä, joka tempaisi meidät heidän käsistänsä.
5:9 Henkemme kaupalla me noudamme leipämme, väistäen miekkaa erämaassa.
5:10 Meidän ihomme halkeilee kuin uuni nälän poltteiden takia.
5:11 Naisia raiskataan Siionissa, neitsyitä Juudan kaupungeissa.
5:12 Ruhtinaita heidän kätensä hirttävät, vanhinten kasvoja ei pidetä arvossa.
5:13 Nuorukaiset kantavat myllynkiviä, poikaset kompastelevat puutaakkojen alla.
5:14 Poissa ovat vanhukset porteista, nuorukaiset kielisoittimiensa äärestä.
5:15 Poissa on ilo sydämistämme, karkelomme on valitukseksi muuttunut.
5:16 Pudonnut on päästämme kruunu. Voi meitä, sillä me olemme syntiä tehneet!
5:17 Tästä syystä on sydämemme tullut sairaaksi, näitten tähden ovat silmämme pimenneet -
5:18 Siionin vuoren tähden, joka on autiona, jolla ketut juoksentelevat.
5:19 Sinä, Herra, hallitset iankaikkisesti, sinun valtaistuimesi pysyy suvusta sukuun.
5:20 Miksi unhotat meidät ainiaaksi, hylkäät meidät ikipäiviksi?
5:21 Palauta meidät, Herra, tykösi, niin me palajamme; uudista meidän päivämme muinaiselleen.
5:22 Vai oletko meidät peräti hyljännyt, vihastunut meihin ylenmäärin?